Johdanto fokusoimiseen: kuusi askelta

[Suom. Tiina.Onttonen@iki.fi. Nämä ohjeet ovat saatavana myös englanniksi, saksaksi, hollanniksi ja tanskaksi.]

Johdanto

Useimmista on helpompaa opetella fokusoimaan yksilöllisen ohjauksen avulla kuin pelkästään lukemalla. Sisäisesti koettava fokusoimisprosessi on joustava ja avoin, se sallii yksilöllisille eroille ja erilaisille työskentelytavoille suuren vapauden. Jonkinlaisesta rakenteesta voi silti olla hyötyä tekniikan ja käsitteiden oppimisessa sekä tuntuman saamiseksi. Tässä tarjotaan yksi lähestymistapa, kuusi askelta. Vaikka nämä askeleet toimivat ikkunana fokusoimiseen, on tärkeää muistaa, että ne eivät ole AINOA OIKEA tapa. Fokusointi ei määrää sisäiselle maailmalle jäykkää työjärjestystä. Monilla fokusointikerroilla ei ole paljoakaan yhteistä tässä määriteltävän mekaanisen prosessin kanssa. Nämä kuusi askelta ovat kuitenkin hyvin tuttuja jokaiselle fokusoinnin opettajalle. Opettaja käyttää niitä tarpeen mukaan fokusointikerran aikana, ja monet ovat onnistuneet pääsemään prosessin ytimeen pelkästään seuraamalla näitä yksinkertaisia ohjeita.

On muitakin tapoja kuvailla fokusointiprosessia. Itse asiassa jokaisella fokusoimisen opettajalla on oma tapansa lähestyä sitä. Toisen näkökulman tähän arvoitukselliseen aiheeseen löydät Ann Weiser Cornellin kuvauksesta http://www.focusingresources.com.

Seuraavat ohjeet ovat vain yksinkertainen tukiranka, jota voit käyttää niin kauan kuin siitä on apua ja siirtyä sitten eteenpäin. Sillä varauksella tarjoamme sinulle kuusi askelta maistiaisiksi fokusointiprosessista

[Seuraavassa hieman editoitu ote Eugene Gendlinin kirjan Focusing osasta "The Focusing Manual", luvusta neljä.]

Sisäinen fokusoiminen voidaan jakaa kuudeksi tärkeimmäksi osaksi eli vaiheeksi. Harjaannuttuasi sinun ei tarvitse ajatella niitä kuutena erillisenä prosessin osana. Niiden ajatteleminen erillisinä vaiheina saa prosessin vaikuttamaan mekaanisemmalta kuin se on - ainakin myöhemmin. Olen jakanut prosessin tällä tavoin, koska olen oppinut vuosien kokeiluista, että tämä on yksi tehokas tapa opettaa fokusoimista ihmisille, jotka eivät ole koskaan ennen kokeilleet sitä

Muista, että nämä ovat vain perusteita. Kun edistyt ja opit fokusoimisesta enemmän, nämä perusohjeet rikastuvat ja selkeytyvät ja opit lähestymään niitä eri näkökulmista. Lopulta - et ehkä ensimmäisellä kerralla - koet jonkin ehkä hienovaraisen sisäisen muutoksen.

Tässä siis ovat fokusointiohjeet lyhyesti, käsikirjatyyliin. Jos haluat kokeilla niitä, tee se kevyesti, lempeästi. Jos jokin askel on sinulle vaikea, älä yritä väkisin liikaa, siirry vain seuraavaan. Voit aina palata takaisin.

Tilan tyhjentäminen

Pyydän nyt sinua varaamaan hetken vain itsellesi. Hiljenny hetkeksi ja rentoudu. Hyvä - nyt pyydän sinua suuntaamaan huomiosi sisään kehoosi, ehkä vatsaan tai rintaan. Tunne nyt, mitä kehossa tapahtuu kysyessäsi: "Mitä elämääni kuuluu? Mikä on minulle tärkein asia juuri nyt?" Kuulostele kehoasi. Anna vastausten tulla hitaasti tästä kuulostelusta. Kun jokin asia tulee, ÄLÄ MENE SIIHEN. Jää paikallesi, sano "Niin, tuo asia on tuossa. Tunnen sen tuossa." Jätä sen ja itsesi väliin hieman tilaa. Kysy sitten, mitä muuta tunnet. Odota taas, kuulostele. Yleensä asioita on useita.

Merkitystuntemus

Valitse kaikesta esiin tulleesta yksi henkilökohtainen ongelma, johon fokusoit. ÄLÄ MENE SIIHEN SISÄÄN. Jää erillesi siitä. Ajattelemaasi ongelmaan liittyy tietenkin monia asioita - liian monia, jotta voisit ajatella kutakin erikseen. Mutta voit tuntea kaikki ne asiat yhdessä. Kiinnitä huomiosi kohtaan, jossa tavallisesti tunnet jotakin, ja sieltä voit saada merkitystuntemuksen siitä, miltä tämä ongelma kaikkineen tuntuu. Anna itsesi tuntea epäselvä tuntemus siitä kaikesta.

Kahva

Millainen tämä epäselvä merkitystuntemus on laadultaan? Anna sanan, sanojen tai kuvan tulla merkitystuntemuksesta itsestään. Se voi olla laatusana, kuten kireä, tarttuva, pelottava, jämähtänyt, raskas, levoton, tai sitten pitempi sanallinen ilmaus tai kuva. Pysy merkitystuntemuksen laadussa, kunnes jokin tuntuu juuri oikealta.

Vertailu, "kaiutus"

Siirry edestakaisin merkitystuntemuksen ja sanan (ilmauksen, kuvan) välillä. Katso, miten ne suhtautuvat toisiinsa. Pane merkille, kertooko pieni ruumiillinen merkki sinulle, että ne sopivat toisiinsa. Voidaksesi tehdä niin, sinulla on jälleen oltava merkitystuntemus, ei pelkkä sana. Anna merkitystuntemuksen muuttua, jos se muuttuu, ja anna myös sanan tai kuvan muuttua, kunnes se tuntuu vangitsevan merkitystuntemuksen laadun juuri oikein.

Kysyminen

Kysy nyt, mikä koko ongelmassa on se, mikä aiheuttaa sen laadun (jolle olet juuri antanut nimen tai kuvan) Varmista, että tunnet laadun jälleen, tuoreesti, elävästi (etkä vain muista aiempaa). Kun se on taas läsnä, taputtele sitä, kosketa sitä, ole sen kanssa ja kysy : "Mikä tekee tästä koko ongelmasta niin ______?" Tai kysy: "Mitä tähän tuntemukseen sisältyy?"

Jos saat nopean vastauksen ilman muutosta merkitystuntemuksessa, anna sellaisen vastauksen vain mennä. Palauta huomiosi kehoosi ja löydä taas merkitystuntemus tuoreesti. Kysy sitten siltä uudelleen.

Ole merkitystuntemuksen kanssa, kunnes tulee jotakin, minkä mukana jokin muuttuu, antaa hieman periksi tai vapautuu.

Vastaanottaminen

Mikä muutoksen sitten tuokin, ota se vastaan ystävällisesti. Jää sen seuraan hetkeksi, vaikka se olisi vain pieni vapautuminen. Mitä tahansa se onkin, se on vain yksi muutos, tulee muitakin. Todennäköisesti jatkat hetken kuluttua, mutta jää joksikin aikaa tähän.

JOS OLET JOSSAKIN VAIHEESSA NÄIDEN OHJEIDEN AIKANA VIETTÄNYT HETKEN KUULOSTELLEN JA TUNNUSTELLEN EPÄSELVÄÄ KOKONAISVALTAISTA RUUMIILLISTA TUNTEMUSTA ONGELMASTASI, OLET FOKUSOINUT. Ei ole väliä, tuntuiko kehossa muutosta vai ei. Se tapahtuu omia aikojaan. Se ei ole vallassamme.

This page was last modified on 11 November 2003